Intro

Oli synkkä ja myrskyinen yö..

Tämä blogi tulee olemaan minua itseäni varten ja oman motivaationi ylläpitämiseen, mutta olisi tietysti hienoa mikäli joku tästä saa itselleen kipinän. Olen ollut lähes koko ikäni ylipainoinen, viimeksi olen ollut normaalipainon yläpäässä lukioaikaan ja olen tässä jo useamman vuoden ajan taistellut tätä kertynyttä läskiä vastaan. Painoin vuoden 2009 keväällä n. 115 kiloa josta saman kesän aikana karistin n. 25 kiloa. Niistä kertyi takaisin n. 15 osittain varmaan siksi, että löysin itselleni uuden miesystävän ja kaikkihan tietää miten kivaa on katsoa leffaa oman kullan kanssa ja napostella samalla. Mutta suurin syy oli varmaan se, että karistettuani niin nopeasti niin paljon pidin sitä 90 kilon lukemaa jotenkin normaalina ja riittävänä - olihan se ukkosenikin minut sellaisena hyväksynyt. Ja voi miten sulakalta peilistä näytin alkukesään verrattuna.

 Tämän vuoden alusta asti olen tiedostanut että nämä kertyneet kilot eivät ole ok, se ei voi olla normaalia että olen puolentoista vuoden aikana lihonut takaisin lähes 15 kiloa. Asia vaivasi minua pitkään ja yritin epätoivoisesti tehdä asialle jotain - kokeilin jopa niitä pussikeittoja uudelleen millä olin sen 25 kiloa saanut aikoinaan pois, mutta jo niiden pelkkä haju sai minussa aikaan oksennusreaktion. Mietin etteivät ne voi olla tällä kertaa se maaginen avain onneen, vaan nyt on muutoksen lähdettävä omista elämäntavoista ja liikunnasta.

Oli huhtikuun alku kun töissä ruokatunnilla työkaverin kanssa puhuttiin siitä, mitä kaikkea eri ruoat sisältää. Työkaverini oli silloin karppauskuurilla ja itsekin aloin pohtimaan, että miksi ihmeessä mun täytyy syödä se vaalea hiivasämpylä eikä esimerkiksi sen sijaan vihanneksia tai hedelmiä? Mä jotenkin heräsin silloin, seuraavana päivänä mulla oli eväänä töissä kasvissosekeittoa ja salaattia. Liikuntaa olin harrastanut aktiivisemmin jo alkuvuodesta, mutta nyt pyrin lisäämään sitä ja vóila - vaaka näytti viikon päästä yli 1,5 kiloa vähemmän.

Ostin KG lehden josta sain lisää intoa, vaikka mieltä painoikin se että "olinhan jo kerran nämä kilot laihduttanut", päätin kuitenkin työntää sen mielestäni ja jatkaa samalla linjalla. Vaikkakin se sama ajatus kummitteli mielessä kokoajan, vaaka näytti tänään 91,6 kiloa - olen saavuttanut sen maagisen hyvänolon painon joka vuonna 2009 minulle kelpasi. Hassua sinänsä, sillä nyt en mielestäni näytä juuri yhtään erilaisemmalta kuin huhtikuussa. Olen seuraillut telkkarista Biggest Loser-sarjaa ja tahdon samaa kuin kilpailijat siinä sarjassa. Tahdon laihtua vielä ainakin sen päälle 20 kiloa. Alku on tietysti ollut mallikasta ja intoakin minulla riittää - nythän ne jännät ajat alkaa kun pääsen pudottamaan "uusia kiloja". Tästä ajoin siis kirjoittaa, omista tuntemuksistani ja olostani, metodeistani ja "aseistani". Tavoitteeni olisi jouluun mennessä painaa n. 70 kiloa.